O le faia o tui puipui i taimi fa’atulagaina, e tāua tele mo le puipuiga mai nisi o fa’ama’i. O lenei pepa o fa’amatalaga, e aofia ai fa’amatalaga tāua i tui puipui e fautuaina mo tagata mātutua.
O le National Immunisation Program (NIP) (Polokalame Tui Puipui i le Atunu’u) (NIP)) e maua fua ai tui puipui o tagata mātutua uma i lalo o le Medicare. O nisi tui puipui e mafai ona maua i lalo o le Polokalame NSW.
O tui puipui na galo ae toe faia, e maua fua e tagata nei:
Talanoa i lau foma’i, tausi ma’i, talavai, poo le ‘Au’anaga Soifua Maloloina o Tagata Muamua mo se fautuaga.
Sa’ili se ‘au’aunga tui puipui lata ane ia te ‘oe
Polokalame a le Atunu’u Tui Puipui Tagata Mātutua (e lē aofia ai tinā o loo mamafa i le ma’itaga)
Māitau: E ui o tui puipui e maua fua, ae o nisi nofoaga e tāpā mai se totogi o le va’aiga ma le fa’atulagaina o lou tui. Siaki ma le nofoaga i le taimi e fa’atulaga ai sou tui puipui.
O le fa’ama’i pneumococcal o se fa’ama’i e mafua mai se siama ma e i’u ai i le nimonia, mūmū papala o ālātoto ma le fiva fai’ai (mūmū papala o le laina ‘ofu’ofu o le fai’ai). O tagata mātutua ma ē a’afia i nisi o faama’i e sili ona lamatia ai. E tasi le tui e fautuaina.
O le shingles o se mūmū papala e matuā tigā, ma e mafua mai i le toe ola mai o le vairusi o le tane susu le (varicella zoster) virus. A lē faia tui puipui, o le to’atasi mai tagata e to’a 3 e maua i le shingles. O le tulaga lamatia mai āuga matuiā o le shingles e fa’ateteleina i lou matua. E lua tui puipui e fautuaina mo lou puipuiga.
O le fulū o se faama’i e sili ona pipisi e a’afia ai ālā’ea o le tino. E sili atu ona matuiā ona āuga i tagata mātutua. E ono mafua ai se gasegase tigāina ma maliu ai se tagata sa masani ona malosi. O le tui puipui o le fulū, e faafouina i tausaga ta’itasi e fa’atatau i fesuia’iga i le itu’aiga o le vairusi e pepesi. E tāua ai le faia o le tui puipui o le fulū i tausaga ta’itasi.
O tui puipui COVID-19 le auala sili ona aogā e puipuia ai mai le gasegase tigaina, fa’ata’otolia i le falema’i pe maliu ai fo’i.
E matuā sili ona tāua tui puipui mo tagata uma 65 tausaga i luga le mātutua, ma nisi e i tulaga lamatia o le tigāina mai le COVID-19. E mafai ona e siakia lou agava’a mo se tui puipui fa’aopoopo COVID-19 e fa’aaogāina ai le siaki agava’a i luga o le ‘upega feso’ota’i.
O le RSV o se vairusi e ta’atele. Mo le to’atele o tagata, e lē tigāina ni ona āuga, peita’i e ono alia’e ai ni fa’afitauli i le mānava mo le fanau laiti ma tagata matutua. O tagata e tigāina āuga, e ono mana’omia ona tausia i se falema’i mo le togafitia o ni āuga matuiā. Na o le tasi le tui puipui e fautuaina mo tagata matutua.
O nisi tagata i NSW e ono mauaina fo’i tui puipui maua fua mo le:
Fa’amolemole Siaki le itūlau i Tui Puipui a le NSW Health ma Isi Tui Puipui pe talanoa i lau foma’i, tausi ma’i poo se talavai.
O le Pulega o Vaila’au mo Togafitiga le (TGA) e va’ava’aia tui puipui e fa’aaogā i Ausetalia mo le saogalemūu ma le aogā. O tui puipui uma e fa’aaogā i Ausetalia e sili atu o latou aogā, nai lo tulaga lamatia. E saogalemū atu le faia o tui puipui nai lo le pesia i se fa’ama’i. Silasila i Fa’amatalaga e fa’atatau i tui puipui.
E te ono fa’alogoina ni nai āuga ‘ese ina ua mae’a ona faia lou tui puipui – o se mea lea e masani ai. O le tele o āuga ‘ese nei e vāivāi ma lē tumau, ma o se tali a lou tino i le tui puipui. O āuga ‘ese masani e aofia ai le:
O fa’amaumauga o ou tui puipui o loo i le Resitara o Tui Puipui Ausetalia (AIR). E mafai ona e maua Fa’amaumauga o le Tala i ou Tui Puipui i auala nei: